Huolletuilla koneilla kokeiluja

 Koko trio oli huollossa/korjauksessa.
Nyt kun kaikki ovat taas elämänsä kunnossa, niin onnessani ompelin kaikenlaista.

Pikkuihminen hiljakkoin soitti ja sanoi, että hän haluaisi mummun
tekemän kaulalaukun (äitinsä tulkkasi, että olkalaukun).

Lupasin tietenkin tehdä ja tein myös.
Hän itse valitsi kankaan parista vaihtoehdosta.
Luulin, että tuosta vaan, ohimennen, surautan pienen laukun.
Kaikkea kanssa, aikaa menikin yllättävän kauan. Oli monta mutkaa matkassa,
mutta valmistui kuitenkin.
Laitoin sinne vielä sisälle avaimen, niin hänellä sitten on oma.
Ei sillä mihinkään pääse, mutta se on silti tärkeä olla olemassa :)

Seuraavaksi ompelin pikkuihmisen isille essun, koska hänellä ei kuulemma ole ja
he monesti yhdessä leipovat.

Kaapista löytyi tuolloinen pala Marimekon "Kitara" -nimistä kangasta.
Kohteella on tosi usein ruutupaita, niin heti välähti, että ruutupaitamiehelle ruutuessu.

Yksityiskohta essusta. Ommeltu tuohon päälle leipurinhattu ja piirretty silmä ja viikset

Tyttö haettiin meille hoitoon pariksi päiväksi.

Ensin esiteltiin laukku ja se osoittautui hyvin mieleiseksi.
Myöhemmin kuulin, että äitinsä oli kysynyt, mikä oli mummolassa parasta?
Vastaus oli "Kaulalaukku" :)

Sitten olin tehnyt koeversion pikkutytön paitaan (omasta poistokasassa olevasta
t-paidasta)

Tätä kun sovitettiin, niin päällehän se jäi

Kun tyttö oli jo haettu kotiin, tein vielä pari lisäpaitaa. Hän tykkää kovasti
flamingoista - muistin että jossain kaapissa mulla on flamingokangasta pieni pätkä.

Siitä juuri ja juuri tuli paita kun laitoin hihat yksivärisestä.
Tuota toistakin kangasta oli ihan nippanappa sen verran, että siitä tuli paita.
Jos ovat liian lyhyitä, niin ensi kesänä niihin voi ommella helmat, niin 
muuntuvat mekoiksi.

Korjauksia ja uuttakin

 Tytär toi kassillisen korjattavia sukkia :)
Hänen omat oli pohjista puhki, olisi pitänyt parsia.
Minä olen aika onneton parsija, joten kudoin kokonaan uudet terät.
Sattui olemaan kerä melkein samaa lankaakin korin pohjalla.
Lapsukaisen jalka kasvaa vauhdilla, joten nuo kolmet sukat saivat pari
senttiä jatkoa teräosaan. Nuo on kaikki jo aiemmin kertaalleen pidennetty.
Kyllä noilla nyt taas kelpaa tepastella.

Tyttären työkaveri oli nähnyt kuvat noista aiemmassa postauksessa olevista
Laku-Pekka -sukista ja oli ihan pähkinöitä, että hänkin haluaa.
Lupasin sitten tehdä, vähän yksinkertaistetut, koska hän sanoi, että
riittää kun on Laku-Pekka eli teräosan tein vaaleanharmaan, musta ja punaisen raidoituksin.
Ihan kivat näistäkin tuli. Tilaaja on saanut kuvan ja kuulemma on hienot.
Ensi viikolla varmaan saa sitten sukatkin.

Muutama projekti valmistunut

 Pari-kolme viime kertaa kun lapsenlapsi on ollut meillä, ollaan leivottu.
Kaikki on muuten ollut hyvin, mutta hänellä on ollut huoli "mutta kun meillä ei
ole leipurinhattuja".

Olin ihan unohtanut, että hän oli noin sanonut. Ei muuta kuin toimeen,
että seuraavalla kerralla on hatut :)

Löysin jostain netistä oikein ohjeet ja mitat, joita sitten sovelsin.

Valkoista resoria kävin ostamassa, siitä tuo reuna.
Lapsen hatun "kupu" on tuon mainitun ohjeen mukaan pyöreästä palasta,
ja siihen löytyi kangas kaapista. Kangasta ei kuitenkaan ollut niin paljon,
että olisin omaani saanut siitä kuvun. Ratkaisin sen sitten niin, että
ompelin omaani 2 kpl tuollaisia suojapäähineitä :). Ensin oli vain yksi, mutta
siitä näkyi niin pahasti hiukset läpi, että laitoin sitten tuplasti.

Ja ei, en niistä nenääni, vaikka siltä näyttää :)
Esittelen siinä vaan lopputuloksia :)

Hauska nähdä, mitä pikkuleipuri tuumaa seuraavalla kerralla, kun löytyy
hatutkin. Essuthan meillä on aina leipoessa.

- - - - 

Miehellä oli toukokuussa syntymäpäivä. Hän hyvissä ajoin sanoi,
ettei hän mitään lahjaa tarvii, mutta tuollaiset olis kivat (näytti yhtä sukkakuvaa).

Tässä langat kyseisiin sukkiin.

Aloitin hyvissä ajoin, taisi olla jo huhtikuun lopulla.
Tähän asti pääsin, sitten lähdettiin sinne reissuun (josta edellinen postaus).

Reissun jälkeen ei meinannut yhtään kiinnostaa koko kutominen.
Vihdoin ryhdistäydyin ja sain kuin sainkin sukat valmiiksi.
Mies kyllä tykkää kovasti, mutta sanoi, ettei varmaankaan raaski käyttää
niitä. Siis mitä? Seinälle kehyksiinkö meinaa laittaa?

Piti vielä kuvata oikein jaloissakin. Halusi vielä noita lakupurkkejakin rekvisiitaksi :)

Noin siinä sitten kävi: Sitä saa mitä tilaa :)

- - - -

Meillä on terassilla tuollainen laatikko, jonka päällä tulee joskus istuttua.
Kun pyyhin siitä siitepölyjä, sain tikun sormeeni.
Piti sitten tehdä siihen tuollainen pehmuste, ettei tule tikkujä pyllyyn istuessa :)

Mulla oli valmiina tuollaista tilkuista ommeltua aihiota. Käytin siis sitä.
Vähän jouduin purkamaan toisesta reunasta, kun oli liian leveä, ja jatkamaan
toiseen päähän kun oli liian lyhyt. Mutta nyt on hyvä!

- - - - 

Korjasin myös ohimennen (vihdoin viimein) yhden hupparin hihan.
Kyllä taas kehtaa käyttää, on kyllä sellanen "pihahuppari" ettei niin väliä, vaikkei 
olisi korjattukaan.

Ja myös ohimennen tein yksistä kotilökäreistä (aina ollut vähän liian lyhyet lahkeet)
kotisortsit. Ne on kivat kun ei purista eikä kiristä mistään :)

Repolaisen haaste "Toukokuun toimintaa"

Repolainen haluaa nähdä toukokuun toimintaa.

Toimintaa oli, kun oli se lomaviikko.

Lähdettiin siis lauantaina 9.5. ensin omalla autolla Turkuun. Siitä Wizzairin lennolla Gdanskiin (on muuten hinnoissa eroa, Wizzairilla kahden hengen meno-paluulennot yhteensä 176,08. Helsingistä Finnairilla paaaaaljon enemmän).
Muutenkin kiva mennä Turusta, koska auton saa ihan lähelle lentoaseman rakennusta, olisko tälläkin kertaa ollut ovelle matkaa jopa 100 metriä.

Gdanskista mentiin junalla Poznan -nimiseen kaupunkiin. Matka kesti 2 tuntia 50 minuuttia. Sujui hyvin eikä tullut aika pitkäksi. Paikat meillä oli sellaisessa kuuden hengen loossissa.
Poznanissa olimme 3 yötä. Hotelli oli hyvä, siisti, rauhallinen, ihan kaikki OK.

* * * *

Aivan huikea paikka oli tämä Poznanin Palmutalo. Suuri ja mahtava, mielenkiintoisia kasveja paikka täynnä.

Palmutalon vieressä oli valtavan iso kaunis puisto

Käytiin myös eläintarhassa. Sekin oli kiva, eläinten osalta aika vaatimaton, mutta siellä oli esim. lapsille paljon kaikkea kivaa - ei meillä kyllä mitään lapsia mukana ollut, mutta kiinnitettiin vaan huomiota.

Apinoilla oli tuollainen kiipeilyseinä :)

Tällä kaverilla oli juuri ruoka-aika :)
Ja tätä sai ihan rapsutellakin jos halusi.

Ihmeteltiin, onko tämän jaloissa jotain vikaa, kun oli tuollaiset "lenkkarit" laitettu?????

Ostoskeskus Stary Browar, 1800-luvulla perustettuun panimoon remontoitu ostoskeskus, jossa on 200 kauppaa, ravintoloita ja taideteoksia. Aivan mahtavan upea paikka tämäkin.

Vaikea saada mitään kunnon kuvaa, kun oli niin suuri paikka :)

Nuo värikkäät talot vaan on niin ihania

Kolmen yön jälkeen (12.5.) hyppäsimme Flixbussiin, sillä köröteltiin Bydgoszcz -nimiseen (mikä sanahirviö, kuinkahan se oikein lausutaan oikeaoppisesti) kaupunkiin, jossa olimme myös 3 yötä.
Bussimatka meni hyvin, meidän lisäksi bussissa taisi olla ehkä 7 ihmistä eli eipä ollut ruuhkaa.
Hotelli, tai apartementos, ylitti odotukset. Ihan mahtava, remontoitu vanhaan taloon, oli tiiliseinää jätetty paikoitellen näkyviin, korkea huone, tilaa oli 40 m2. Kyllä kelpasi olla.

Aivan upea suihkulähde, vesi nousi ja laski ja alhaalla oli värivaloja, eihän ne kuvassa tietenkään näy...

Tutkiskelin vähän, mitä tuo herra touhuaa...

Torstaina (14.5.) käytiin päiväreissulla Torún -nimisessä kaupungissa, mentiin sinnekin Flixbussilla, ja taaskaan ei ollut meidän lisäksi montaa ihmista. Matka kesti alle tunnin.
Seikkailimme suurimmaksi osassa vanhassa kaupungissa. Etsimme paikkaa, jossa on Simpson -maalauksia seinällä, mutta ei löydetty. Sille ei ollut oikein tarkkaa osoitetta, niin siksi kai ei löytynyt.
Kaikkea kivaa muuta kyllä nähtiin, mm. tuo "kultainen aasi" :)

Teatteri - näyttää ihan lipastolta :)

Perjantaiaamuna (15.5.) alkoi kotimatka. Ensin junalla Gdanskiin, siitä bussilla lentoasemalle ja lentäen Turkuun ja siitä omalla autolla kotiin.

Reissu oli oikein kiva. Sää ei kyllä taaskaan hirveästi meitä suosinut. Pari ensimmäistä päivää oli niin lämmintä, että tarkeni t-paidalla ja sortseilla. Muina päivinä oli kyllä ihan pitkikset ja takkikin päällä.
Ostin jopa yhden pitkähihaisen ohuen paidan, kun oli sen verran vilpoisaa.
Mies "joutui" myös ostamaan collegepusakan, kun oli lähtenyt niin kesämiehenä, että oli vaan t-paitoja ja ohut kesätakki.

Kuvia olisi kyllä ihan kyllästymiseen asti, tässä vain pintaraapaisu.

Vähän jäi viimehetkeen osallistuminen haasteeseen, mutta ehdinpäs mukaan :)

Leppäkerttuja näkyvissä

 Löysin kerran yhdeltä kävelylenkiltä valtavan leppäkertun mallisen kiven.
Pakko oli raahata se kotiin....

Siinä se nyt on leppäkerttuna :)

Viimeksi, kun ilopilleri oli meillä, niin huomasi ensimmäisenä oven viereen 
ilmestyneen jättilaisleppiksen. Hän halusi sen koeistua :)

Eli tässä vähän kokovertailua, että näette, kuinka iso se on.

Laitettiin yhdessä sitten kaikki muut leppäkertut takapihalle.
En tiedä, miksi niille piti noita kiviä laittaa - olisko ne kenties ruokaa?

Sammakko alkoi myös jo heti vahtihommiin, tällä kertaa istuskelee kalliolla.
Muutama leppis piti kaveriksi laittaa, ettei ole yksinäinen.

Ja siilille myös yksi kaveri :)

Muutamia ompeluksia

 Olin ilmoittautunut "Farkusta uutta" -kurssille kahdeksi lauantaiksi.

Pari viikkoa ennen kurssin alkua se peruttiin, koska ei ollut tarpeeksi osallistujia.
Mikä harmitus. Mulla oli jo kaikki tarvikkeet pakattu kassiin valmiiksi odottamaan.

No, ajattelin sitten, että kyllä minä nyt teen ne mitä olen aikonutkin.

Tyttärentytär (reilu 2,5 v) viimeksi meillä ollessaan leikki keittiöleikkejä.
Lämmitti muka uunissa jotain ja sanoi sitten, että kun se on kuumaa, niin
pitäisi olla patakintaat.

No eihän mulla siihen hätään mitään kintaita ollut. Lupasin sitten, että seuraavan
kerran kun tulee, niin sitten on.

Ja nyt on!

Odotan innolla tytön ilmettä, kun nämä löytyy leikkitavaroista.

Tein  hänelle myös pienen kassin. Sukulaisen farkuista koostuu tämä kassi.
Vuori on minun paidasta (joka on jo aiemmin tuunattu kirppikseltä ostetusta hameesta).
Sangat on työkaverin lyhennetyistä ohuista kesähousuista, merkki joistain
farkuista purettu. Eli mitään tarviketta tähän ei tarvinnut ostaa.

Kirjailin jotenkin tuohon vielä nimenkin.
saan nähdä, onko mieluinen?

Tyttärentytär viimeksi meillä ollessaan kaipasi vauvalle sänkyä.
Ei ollut. Lupasin, että seuraavalla kerralla on :)
Tarvikkeet löytyi tähänkin kaikki kotoa. Sänkynä on tukeva pahvilaatikko,
jonka verhoilin vanhoilla tyynynliinoilla. Täkin ompelin joskus kirppikseltä
ostamastani kankaasta. Tämä on jo hänelle näytetty videopuhelussa,
vaikutti mieluisalta :)

Työkaverille tein tuollaisen pussukan pikkutavaroille (koko ehkä noin15x20 cm).
Materiaalit on hänen housuistaan, jotka olen aiemmin lyhentänyt.
Merkki joistain tuunattavista farkuista purettu, sopi vaan niin hyvin 
väreihin, että laitoin - tuli näköjään vähän vinoon.
Tähänkin kaikki tarvikkeet löytyi kotoa.

Pussukka meni työkaverille syntymäpäivälahjaksi. Ilahtui siitä kovin,
koska siinä oli tarina. Tunnisti heti, että hänen housunlahkeistaan.

Tyttärelle lupasin tehdä pussukan jollekin palikkapelille (koko noin 22x25 cm).
Tässä siis se, eikä taaskaan tarvinnut ostaa mitään tarvikkeita, kaikki löytyi kotoa.
Kuva molemmilta puolilta.