Huolletuilla koneilla kokeiluja

 Koko trio oli huollossa/korjauksessa.
Nyt kun kaikki ovat taas elämänsä kunnossa, niin onnessani ompelin kaikenlaista.

Pikkuihminen hiljakkoin soitti ja sanoi, että hän haluaisi mummun
tekemän kaulalaukun (äitinsä tulkkasi, että olkalaukun).

Lupasin tietenkin tehdä ja tein myös.
Hän itse valitsi kankaan parista vaihtoehdosta.
Luulin, että tuosta vaan, ohimennen, surautan pienen laukun.
Kaikkea kanssa, aikaa menikin yllättävän kauan. Oli monta mutkaa matkassa,
mutta valmistui kuitenkin.
Laitoin sinne vielä sisälle avaimen, niin hänellä sitten on oma.
Ei sillä mihinkään pääse, mutta se on silti tärkeä olla olemassa :)

Seuraavaksi ompelin pikkuihmisen isille essun, koska hänellä ei kuulemma ole ja
he monesti yhdessä leipovat.

Kaapista löytyi tuolloinen pala Marimekon "Kitara" -nimistä kangasta.
Kohteella on tosi usein ruutupaita, niin heti välähti, että ruutupaitamiehelle ruutuessu.

Yksityiskohta essusta. Ommeltu tuohon päälle leipurinhattu ja piirretty silmä ja viikset

Tyttö haettiin meille hoitoon pariksi päiväksi.

Ensin esiteltiin laukku ja se osoittautui hyvin mieleiseksi.
Myöhemmin kuulin, että äitinsä oli kysynyt, mikä oli mummolassa parasta?
Vastaus oli "Kaulalaukku" :)

Sitten olin tehnyt koeversion pikkutytön paitaan (omasta poistokasassa olevasta
t-paidasta)

Tätä kun sovitettiin, niin päällehän se jäi

Kun tyttö oli jo haettu kotiin, tein vielä pari lisäpaitaa. Hän tykkää kovasti
flamingoista - muistin että jossain kaapissa mulla on flamingokangasta pieni pätkä.

Siitä juuri ja juuri tuli paita kun laitoin hihat yksivärisestä.
Tuota toistakin kangasta oli ihan nippanappa sen verran, että siitä tuli paita.
Jos ovat liian lyhyitä, niin ensi kesänä niihin voi ommella helmat, niin 
muuntuvat mekoiksi.

Muutama projekti valmistunut

 Pari-kolme viime kertaa kun lapsenlapsi on ollut meillä, ollaan leivottu.
Kaikki on muuten ollut hyvin, mutta hänellä on ollut huoli "mutta kun meillä ei
ole leipurinhattuja".

Olin ihan unohtanut, että hän oli noin sanonut. Ei muuta kuin toimeen,
että seuraavalla kerralla on hatut :)

Löysin jostain netistä oikein ohjeet ja mitat, joita sitten sovelsin.

Valkoista resoria kävin ostamassa, siitä tuo reuna.
Lapsen hatun "kupu" on tuon mainitun ohjeen mukaan pyöreästä palasta,
ja siihen löytyi kangas kaapista. Kangasta ei kuitenkaan ollut niin paljon,
että olisin omaani saanut siitä kuvun. Ratkaisin sen sitten niin, että
ompelin omaani 2 kpl tuollaisia suojapäähineitä :). Ensin oli vain yksi, mutta
siitä näkyi niin pahasti hiukset läpi, että laitoin sitten tuplasti.

Ja ei, en niistä nenääni, vaikka siltä näyttää :)
Esittelen siinä vaan lopputuloksia :)

Hauska nähdä, mitä pikkuleipuri tuumaa seuraavalla kerralla, kun löytyy
hatutkin. Essuthan meillä on aina leipoessa.

- - - - 

Miehellä oli toukokuussa syntymäpäivä. Hän hyvissä ajoin sanoi,
ettei hän mitään lahjaa tarvii, mutta tuollaiset olis kivat (näytti yhtä sukkakuvaa).

Tässä langat kyseisiin sukkiin.

Aloitin hyvissä ajoin, taisi olla jo huhtikuun lopulla.
Tähän asti pääsin, sitten lähdettiin sinne reissuun (josta edellinen postaus).

Reissun jälkeen ei meinannut yhtään kiinnostaa koko kutominen.
Vihdoin ryhdistäydyin ja sain kuin sainkin sukat valmiiksi.
Mies kyllä tykkää kovasti, mutta sanoi, ettei varmaankaan raaski käyttää
niitä. Siis mitä? Seinälle kehyksiinkö meinaa laittaa?

Piti vielä kuvata oikein jaloissakin. Halusi vielä noita lakupurkkejakin rekvisiitaksi :)

Noin siinä sitten kävi: Sitä saa mitä tilaa :)

- - - -

Meillä on terassilla tuollainen laatikko, jonka päällä tulee joskus istuttua.
Kun pyyhin siitä siitepölyjä, sain tikun sormeeni.
Piti sitten tehdä siihen tuollainen pehmuste, ettei tule tikkujä pyllyyn istuessa :)

Mulla oli valmiina tuollaista tilkuista ommeltua aihiota. Käytin siis sitä.
Vähän jouduin purkamaan toisesta reunasta, kun oli liian leveä, ja jatkamaan
toiseen päähän kun oli liian lyhyt. Mutta nyt on hyvä!

- - - - 

Korjasin myös ohimennen (vihdoin viimein) yhden hupparin hihan.
Kyllä taas kehtaa käyttää, on kyllä sellanen "pihahuppari" ettei niin väliä, vaikkei 
olisi korjattukaan.

Ja myös ohimennen tein yksistä kotilökäreistä (aina ollut vähän liian lyhyet lahkeet)
kotisortsit. Ne on kivat kun ei purista eikä kiristä mistään :)

Muutamia ompeluksia

 Olin ilmoittautunut "Farkusta uutta" -kurssille kahdeksi lauantaiksi.

Pari viikkoa ennen kurssin alkua se peruttiin, koska ei ollut tarpeeksi osallistujia.
Mikä harmitus. Mulla oli jo kaikki tarvikkeet pakattu kassiin valmiiksi odottamaan.

No, ajattelin sitten, että kyllä minä nyt teen ne mitä olen aikonutkin.

Tyttärentytär (reilu 2,5 v) viimeksi meillä ollessaan leikki keittiöleikkejä.
Lämmitti muka uunissa jotain ja sanoi sitten, että kun se on kuumaa, niin
pitäisi olla patakintaat.

No eihän mulla siihen hätään mitään kintaita ollut. Lupasin sitten, että seuraavan
kerran kun tulee, niin sitten on.

Ja nyt on!

Odotan innolla tytön ilmettä, kun nämä löytyy leikkitavaroista.

Tein  hänelle myös pienen kassin. Sukulaisen farkuista koostuu tämä kassi.
Vuori on minun paidasta (joka on jo aiemmin tuunattu kirppikseltä ostetusta hameesta).
Sangat on työkaverin lyhennetyistä ohuista kesähousuista, merkki joistain
farkuista purettu. Eli mitään tarviketta tähän ei tarvinnut ostaa.

Kirjailin jotenkin tuohon vielä nimenkin.
saan nähdä, onko mieluinen?

Tyttärentytär viimeksi meillä ollessaan kaipasi vauvalle sänkyä.
Ei ollut. Lupasin, että seuraavalla kerralla on :)
Tarvikkeet löytyi tähänkin kaikki kotoa. Sänkynä on tukeva pahvilaatikko,
jonka verhoilin vanhoilla tyynynliinoilla. Täkin ompelin joskus kirppikseltä
ostamastani kankaasta. Tämä on jo hänelle näytetty videopuhelussa,
vaikutti mieluisalta :)

Työkaverille tein tuollaisen pussukan pikkutavaroille (koko ehkä noin15x20 cm).
Materiaalit on hänen housuistaan, jotka olen aiemmin lyhentänyt.
Merkki joistain tuunattavista farkuista purettu, sopi vaan niin hyvin 
väreihin, että laitoin - tuli näköjään vähän vinoon.
Tähänkin kaikki tarvikkeet löytyi kotoa.

Pussukka meni työkaverille syntymäpäivälahjaksi. Ilahtui siitä kovin,
koska siinä oli tarina. Tunnisti heti, että hänen housunlahkeistaan.

Tyttärelle lupasin tehdä pussukan jollekin palikkapelille (koko noin 22x25 cm).
Tässä siis se, eikä taaskaan tarvinnut ostaa mitään tarvikkeita, kaikki löytyi kotoa.
Kuva molemmilta puolilta.

Pikkuleipureille essut

 Tuli sukulaiselta pyyntö, että voisinko ommella pienelle miehelle essun,
pieni mies on puolitoistavuotias. Oitis lupasin.
Sitten vaan kankaita tutkimaan. Ei oikeen ollut mitään kivoja...
mutta sitten osui silmään joskus muinoin siskoni kanssa yhteistoimin 
kankaalle painamamme Minni ja Mikki.
Tehtiin silloin muinoin tyttäreni huoneeseen verhot ja joku ylimääräinen
pätkä oli kangasta tallella.
Vinonauhaakin löytyi kotoa, ei tarvinnut edes kauppaan lähteä tarvikkeita hakemaan.

Siitäpä hyvä essu pikkumiehelle, tuo Mikki.
Toisesta puolesta, Minni, tein sitten oman tyttären pikkuleipurille myös oman essun.
Meillä hänelle on essu, mutta tämän saa viedä kotiin, laitan joulupukin pussiin.
Minni ei ihan osunut keskelle, mutta eihän tuo mitään haittaa.

Sukkasuma :)

 Näitä on taas tullut urakalla.

Laitan johonkin hyväntekeväisyyskeräykseen.

Lasten kokoa, noin 30-33 paikkeilla. Kaikki Lasse -langasta

Ja sitten tuli vielä tällaisia, Seiskaveikasta.
Nämä ehkä lahjoitan naapurin tytöille, jos ovat sopivan kokoisia, pitää vielä kysellä.

Ja tällaset (tilauksesta) menee 70-vuotislahjaksi ystäväni naapurille,
joka tykkää hempeistä väreistä. Toivottavasti nämä on hänen mieleensä.

Yhden lapsenlapselle kirppikseltä ostetun paidan tuunasin.
Siinä oli tollaset karseet hörselöt, jotka näytti kummallisilta kun paita oli päällä.
No, mummu tietysti lupasi vähän tuunata, ja nyt on hyvä :)

Synttäreitä tiedossa, yhteensä 140 vuotta

 Reilun viikon päästä on meno 140-vuotissynttäreille.
Sankareista toinen täyttää 80 ja toinen 60, ovat isä ja poika, sukulaisia.

80-vuotiaalle kudoin pitkävartiset villasukat, kuulemma tykkää pitkävartisista.
Käytin yksiväristä lankaa ja ja raidoissa pätkävärjättyä. 
Loppuun asti jännäsin, riittääkö yksivärinen - no, onneksi riitti, vielä jäikin muutama metri. 
Onneksi tein teräosaan tuon raitaosan, muuten ei ehkä olisi lanka riittänyt.
Pakettiin tulee kyllä vähän muutakin kuin vain pelkät sukat, vähän namia ym.

Kortin löysin varastoistani, joskus tullut tehtyä. Lisäsin vain tuon tekstin.

60-vuotiaalle otin valmiista tuotannosta (v. 2024) myös villasukat.
Myös tähän pakettiin tulee vähän muutakin kuin vain pelkät sukat, vähän namia ym.

Kortin tein vartavasten, koska valmiista ei löytynyt hänelle sopivaa.
Hän on poikamies, siksi tuollainen tyttökortti :)

Ai niin, sitten olen ommellut yhden essun, myös sukulaiselle.
Hän "uhkaili" alkavansa ehkä leipoa pullaa, jota ei ole tehnyt vuosikausiin.
Vitsinä kysyin, onko hänellä sellainen leipurinhattu.
Ei ole, eikä essuakaan.
Pistin heti ns. "korvan taakse" ja ajattelin, että kohta on essu.

Tämäkin on ylläri, vien mennessäni sinne 140-vuotispäiville :)

"Hätäapusortsit"

 Heh, tyttären lapsen päiväkodissa oli toivottu sortseja ja sandaaleja.

Tytär ompeli äkkiä jotkut sortsit jämäkankaista.

Minä sitten poistokasasta ottamastani omasta paidastani tein vielä toiset,
jos helteet vielä palaavat, niinkuin on ennustettu.

Vanhasta uutta ja jämänahoista pussukkaa

 Tyttärentyttärelle innostuin ompelemaan.
Omasta vanhasta hameesta tuli tytölle paita.

Ja pari-kolme vuotta sitten kirpparilta ostetusta topista kesämekko.
Joskus piti siitä itselle jotain tuunata, mutta ei se kangas sitten oikein riittänytkään.
Tuon kivan kuvion takia sen aikanaan ostin.
Mutta nyt saa tyttö liihotella siinä kesähelteellä :)

Työkaverille pyynnöstä tein nahkapussukan. Hän itse valitsi siihen nuo nahat.
Kumpikin puoli on vähän erivärinen. Sivut ja pohja mustaa kangasta sekä myös vuori.
Tulihan siitä loppujen lopuksi aika kiva, vaikka tuskaa oli tehdessä.
Jouduin purkamaan ja kaikkee, meinasin jo luovuttaakin, mutta sisulla tein loppuun :)

Jatkoaikaa ja tonttuilua

 Lapsenlapsen body oli käynyt vähän pieneksi (pituus).
Koska siitä muuten tykättiin, niin ehdotin, että eikö siitä voisi tehdä vielä paidan.
Sain sen sitten mukaani, ja sakset vaan käteen - haaraosa neppareineen pois
ja tilalle reilun mittainen resori. Vaate sai varmaan aika paljonkin näin jatkoaikaa.

Samalla surautin vanhasta t-paidasta nallelle tonttulakin ja lakanakankaasta
pikkupirpanalla tonttumekon :)

Ja puikoilta valmistui pikkupirpanalle villatakki.
Tämä valmistettiin ylhäältä aloittaen. En ole ennen tämmöistä tehnyt,
mutta olikin yllättävän helppo.
Siinä on vielä hiukan kasvunvaraa, mutta kevätpuolella luultavasti olis sopiva.

Ja ensimmäistä kertaa kokeilin lapasia intialaisella peukalolla.
Sanovat näitä ruman näköisiksi, mutta kuulemme istuu erittäin hyvin käteen.
Saas nähdä, vielä ei ole päästy sovittelemaan. Koko 1-2 vuotiaalle.

Tällaiset sukatkin jossain vaiheessa valmistui, miesten kokoa.

Vähän taas tuunausta - ja parit sukat

 Lapsenlapsi (1,3 v) tulee viikonloppuna yökylään.
Menin ostamaan sormivärit, josko vaikka vähän taiteiltaisiin yhdessä.
Piti tietysti tehdä myös joku suojavaate, koska voi olla suttuista puuhaa pienen kanssa.
Kaapista löytyi tuommoinen käyttämätön, joskus painamani paita, joten päätin
tärvätä sen tähän tarkoitukseen. Pöydälle on vielä joku suoja kehiteltävä.

Tyynynliinoja myös tuunasin. Ärsyttää niin paljon, että normityynynliinat on aina
kokoa 50x60 cm. Sitten siihen tyynynliinaan pitäisi saada sisälle tyyny,
joka on myös kokoa 50x60 cm.
Minun mielestä ihan järjenvastaista. Sitäpaitsi kaikki tyynynliinat kutistuu hiukan kun ne pesee.
Tyyny on kuin makkarankuori liian pienessä tyynynliinassaan.
Siivosin tyynynliinahyllyä tuossa taannoin ja laitoin sieltä joitakin ns. poistokasaan.
No, aloinkin sitten nuukailla, koska nämä kyseiset on kivat kuvioltaan ja olisi kiva niitä käyttää
samankuvioisten pussilakanoiden kanssa. Kävinkin kangaskaupassa ja ostin yksiväristä
vaaleanharmaata lakanakangasta ja jatkoin pienillä kaistaleilla noita tyynynliinoja.
Nyt olen tyytyväinen :)

Tässä kuvassa makkarankuorena, koko 50x60 cm

Ja tässä jatkettuna, nyt on sopiva

Otin poistokasasta myös toiset pois, koska löysinkin niitä vielä kaksi kappaletta lisää.
Tärväsin yhden ja sain kolme sopivaa, näissäkin jatkokaistale yläreunassa.

Sattumalta muuten löysin House -merkkisiä tyynynliinoja, jotka ovat kokoa 55x65 cm,
eli juurikin sopivia normityynyyn (50x60 cm).
Ostin heti kaksi, olivat edullisiakin.
Värivalikoimaa ei paljon ollut ja muutenkin oli vain muutama kappale.
Kaikkia muita makkarankuorimalleja oli hyllyt pullollaan :)

Sain lahjoituksena lankaa. Otin itseltä yksiväristä ja tein parit sukat.
Palautan ne lahjoitajalle siis sukkina, menevät hänen lapsenlapselleen.